maanantai 21. heinäkuuta 2014

autoradiossa liikaa abbaa ja taivaalla vaaleanpunaisia jälkiukkospilviä


Elämää jälleen kuvakollaasina. Mä oon reissannu ympäriinsä ja ollu elossa tässä jonkin aikaa, perjantaina palaan Tampereelle. Retki alko spontaanilla Riihimäkireissulla joku päivä (kyllä, ajantaju on täysin kadonnut ja mulla kesti kauan tajuta ees se että tänään on tosiaan maanantai.) Viivyin Riksussa Viivin ja Hannan kanssa yhen yön josta suuntasin mutsin luo Turkuun. Suurmarkkinoilta löytyi ihana buddhakoru ja Turun kadut jättää jalkapohjat mustaakin mustemmiksi.

Lauantaina lähettiin käymään Ukissa alias Uudessakaupungissa, kotikunnuilla, synnyinseuduilla, ihanaa ah. Tai sitten ei. Reissu oli kyllä hyvä mut mun inho tota paikkaa kohtaan ei ehkä ikinä laannu tai ahdistus laske. Ihan kaunista siellä kyllä kesäsin on, sen myönnän. Uudessakaupungissa näin pitkästä aikaa ihanaihanaa Paulia ja matkaan takaisin Turkuun nappasimme Heidin. Ja ostin Emmalta vihdoin longboardin. Muutenki rahaa palaa tsajajaj. Ei vaan, oon köyhä ja opiskelijabudjetilla ei kauheesti ostella, ihan riittävästi kuitenkin. 

Kuvasaldo on säälittävää mutta tossa suunnilleen ne mitä puhelimestä löytyi muutaman päivän ajalta. Värjäsin (tai Heidi värjäs) mun takkutukan punaseks. Nyt lautailemaan. Öitä kaunis maailma ja kauniit ihmiset.

Koira on paras ja kissat. Vaihoin bridgeen piikit. 

tiistai 15. heinäkuuta 2014

avokadoleipä on päivän tapahtuma ja punaviinitahrat matossa

Mun piti postata kunnolla mutta kappas tietokone ei toiminut vit tu.

Tuparit oli parhaat ja päivät valuu ohi erisamanlaisina enkä aina tiiä missä oon. Hmh.

maanantai 7. heinäkuuta 2014

dr house on muuttanu meidän asuntoon

Jesjesjes, täällä on muuttopuuhat valmiina, tosin modeemi unohtu joten yhä joudun pummimaan Iiriksen nettiä. <3 Kuvia kämpästä lähipäivinä (lukekaa: mahdollisimman pian eli kun jaksan).

Muuten mulla on menny aika, no, vaihtelevasti. Lääkitystä tosiaan lisättiin ja se on auttanu ihan kivasti, mut ei se tietenkään paranna. Oon ollu tosi voimaton ja pystyny käymään ulkona vaan vähän. Eipä mulla toisaalta ois siellä mitään tekemistäkään. En oikeen tiiä mitä mieltä oon tilanteesta.

MUTTA HEI PÄIVÄN PÄÄASIAAN
Santeri siirs just kirjotusbloginsa Tumblriin elikkäs jos teitä yhtään kiinnostaa mikään hyvä, käykää tsekkaamassa se. Lyhennettynä: IHAN VITUN HYVÄÄ TEKSTIÄ AAAAA. Seurailkaa ja tykkäilkää ja saakaa se uskomaan että vittu se on pro??? Tai siis I guarantee että tykkäätte.
http://streamingbrain.tumblr.com

torstai 3. heinäkuuta 2014

ja ostin maailman parhaan maton

IMG_3460joloIMG_3653IMG_3568IMG_3463IMG_3398

Tääässä kuvia Saimaanreissulta. Oli liian kaunista ja haluun takas tonne heti kun mahdollista.

Istuskellaan uudessa kämpässä parhaalla mahdollisella sijainnilla ja katotaan Housea. En vieläkään pysty sisäistämään että asun ihmisen kanssa joka on yks hienoimpia ikinä tapaamiani asunnossa joka on sekin ihan mahtava. Tupareita odotellessa, pitäis keksiä naamiaisasu...Peikoks pukeutuminen ei ainakaan olis turhan vaativaa.

Muutto oli raskas mut niin ehkä kaikki muukin mulle sängystä nousemisesta ja pukeutumisesta lähtien. Oon taantunu viisvuotiaaks. Sain uudet lääkkeet toisten rinnalle ja ne tuntuu kuitenkin toimivan ihan hyvin. En tiedä mitä kesä tuo tullessaan tai elämä mut just nyt koitan vaan nauttia siitä, että konkreettiset, fyysiset asiat on edes hetken järjestyksessä. Olispa muutkin. No, ehkä vielä joskus. Tänään paisto aurinko ja mulla on keltanen sadeviitta.

tiistai 1. heinäkuuta 2014

niin paljon pahvilaatikoita

Haluaisin postata jotain oikeeta, mut meijän uudessa kämpässähän ei toimi vielä netti kuin Iiriksen koneessa  enkä viitti tätä pidemmäks aikaa vallata. Mulla on niin paljon kuvia ja juttuja ja jotain. Ehkä jonain lähitulevaisuuden päivänä...

sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Saimaanreissu neljä päivää takana, tällä hetkellä postaan Mikkelin aabeeceeltä. Mahtavuutta. Kuvia ja videookin mahdollisesti joskus.

Mulla on tosiaan nyt kans loma, jouduin jäämään töistä pois työkyvyttämänä. En tiiä mitä miettiä.

Huomenna muutto!! Huuuuu....

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

roskapuulevylle buddhan kasvot ja peilissä tuntemattomat

IMG_3251IMG_3248

Ensimmäinen kuva näyttää siltä, että olisin lähössä jonnekkin. No, en oo, ei pysty, ei jaksa. Itkin tänään kun tajusin että huomenna on työaamu. Viimeyönä/ tänään maalasin buddhan, pitkästä aikaa sain jotain loppuun asti vaikkei lopputulos oo mistään kotosin. Samapa tuo.

Nyt luotan siihen että Iiris keittää mulle kahvit, suuntaan sen kotipesään. Tänään on ollu ihan kiva päivä. Kaikki jännittää. Ensviikko.

tiistai 17. kesäkuuta 2014

We're just two lost souls swimming in a fish bowl, year after year, running over the same old ground. What have we found? The same old fears - wish you were here

Viime päivät on ollu jotain todella absurdia ja kesäkuussa suosin villasukkia. Jouduin jäämään viime tiistain jälkeen sairaslomalle koska en tiiä, jotenkin toimintakyky vaan laski nollaan ja kaikki oli ei mitään. Mutsi tuli sit torstaina vahtimaan/tarkkailemaan/moikkaamaan mua ja viipy sunnuntaihin asti. Aina välillä hävettää unohtaa kuinka paljon oikeesti toi ihminen on tehnyt mun eteen sellastakin mitä siltä ei äitinä voi vaatia. Niin paljon kunnioitusta ja rakkautta, thanks mom. <3 Ei oikeestaan ees tehty mitään, pelattiin Trivial Pursuitia ja mun pää on vieläkin täynnä turhaa (Sveitsissä syötiin eniten suklaata ihmistä kohden -94, maailman eteläisin pääkaupunki on Wellington) nippelitietoa. Tuo nainen toi mulle myös LP-soittimen joten ruokarahat oli hyvä käyttää Radioheadiin ja Edu Kettuseen!

IMG_3171IMG_3165IMG_3166

Sit eilinen. Pohjustetaan vähän sillä, että mun perhesuhteet on aina ollu vähän monimutkasia. Melkeen niin pitkään kuin muistan, oon eläny ilman isää ja siis muistan kysestä henkilöstä tosi vähän ihan suoraan. Mistä tää johtuu on se, että kysenen henkilö on ollu meijän koko muuta perhettä kohtaan todella henkisesti ja fyysisesti väkivaltanen aina ja sen takia vihdoin ku mutsi sai sen irti meidän elämästä, on se myös pysyny poissa. Mulla on kysesestä henkilöstä torjuttujen lisäks vaan yks muisto. Ennen eilistä.

Oon aina miettiny, mitä teen jos törmään siihen joskus. Mitä sanon, miten toimin. Juoksenko karkuun vai vaadinko selityksiä vai tuijotanko vaan. Eilen sairasloman jälkeen lähin töihin ihan hyvillä mielin kunnes parin tunnin feissauksen jälkeen kaupan ovesta astelee ulos tutun näkönen henkilö. Henkilö joka näyttää itseasiassa todella paljon multa. Henkilö joka joskus oli mun isä. Henkilö joka on mun biologinen isä. Enkä mä tienny mitä tehdä enkä tiiä tunnistiko se, katto vaan pitkään. Enkä tiedä mitä toivon. Enkä tiedä oisko pitäny sanoa jotain. En sanonu. Se käveli ohi ja mä lähin töistä itkemään.

En ees tiedä miks kirjotan tästä tänne, tää on niin vitun vaikeeta. Yöllä en saanu oikeen nukuttua ja sen naama on vaan mun päässä ja nyt oon kotona vaikka mulla ois työpäivä. Taas. I don't even know. Sori. Ehkä teen tästä vaan liian ison jutun tai ehkä nää asiat tekee musta ison. En tiiä. Tää aiheutti mussa niin paljon enkä ees tiiä mitä. En usko että voitte tietää, toivottavasti ette koska en haluu tätä olotilaa kellekään.

IMG_3212

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Aurinko ehkä piilottaa arvet mut mä en osaa nukkua

Sori etten oo suuresti päivitelly viime aikoina mut en rehellisesti usko että siellä on enää ketään lukemassakaan. Toisaalta eipä se oo ikinä ollut tän blogin pointti.

Mun on viime aikoina ollu tosi vaikee olla. Ja haluun pyytää anteeks kaikilta joihin se on vaikuttanu millään tavalla. Koitan olla niin paljon purkamatta tätä millään tavalla yhtään keneenkään ja sit päädyn aina vahingossa kuitenkin kaatamaan tän kaikkien päälle.

Huomenna on ehkä parempi päivä.

torstai 5. kesäkuuta 2014

syyllistyn materiaalirakkauteen todella harvoin mut nyt rakastan kenkiä, elämä on ja runokahvilan yläkerrassa pysyy salaisuuksia

IMG_3091IMG_3156IMG_3157

Viimeaikoina mä oon juhlinu elämää ja voinu hyvin ja huonosti. Erika kävi täällä Sunnuntaina, käytiin kuvaamassa, syömässä ja kattomassa uusin X-Men joka oli jotain todella huikeeta. :D Nautin. Sunnuntai-iltana päädyin juhlistamaan Waltterin, Santerin ja tovereiden Uneton48-finaalipaikkaa, onnnneeee poijjjjjaat. <3 Mun blogin pitäminen on hukkunu jonnekin Näsijärven pohjaan, toisaalta eipä teitäkään siellä taida enää olla. Paitsi, no, niin. Moi kaverit.

Meijän Amnestytiimi sai uusia jäseniä ja porukka tulee hyvin toimeen, tää päivä on ollu ihan mahtava ja hyvä esimerkki siitä miten feissatessa voi tutustua ihmisiin. Eräänä päivänä randomilla random häiskä tulee juttelee mulle jotain randomia, tänään löydän itteni kyseisen henkilön kanssa kahvila Runon yläkerrasta puhumassa elämästä. Ihan mahtavaa, loistopersoona. Loistopersoona. Tästä kolmen tunnin lyhyestä keskustelutuokiosta sain boostia painaa viiden tunnin duunivuoron joka menikin sitten ihan ennätysvauhtia. Majotan Sannaa täällä nyt pari päivää ja kävästiin koskarissa metsästämässä tolle naiselle lippistä ja siinä samalla spottasin spiritstoresta kuvan kengät -90% alennuksella, maksoin noista siis kuus euroa. Hyvältä tuntuu.

Huomenna nään pitkästä aikaa Aleksia (<3) ja aurinko paistaa ja tekemistä riittää.